Suomi on tuhansien järvien maa, jossa kalastusmahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Maamme puhtaat vesistöt tarjoavat kalastajille monipuolisia elämyksiä aina rauhallisista järvimaisemista vuolaisiin koskiin ja avoimiin merialueisiin. Kalastus on suomalaisille paitsi harrastus, myös tapa kokea luontoa ja rentoutua arjen kiireiden keskellä. Tässä artikkelissa esittelemme Suomen parhaita kalastuspaikkoja eri puolilta maata ja erilaisista vesistöistä, jotta jokainen kalastuksen ystävä löytäisi itselleen sopivan kohteen.
Lapin ja Pohjois-Suomen kalastusparatiisit
Lappi on kiistatta kalastajan paratiisi, jossa vesistöt ovat puhtaita ja tilaa riittää. Kesällä voi kalastaa halutessaan ympäri vuorokauden yöttömän yön ansiosta, ja syksyllä ruskan värit luovat kalastukselle upeat puitteet. Talvella taas pilkkiminen tarjoaa aivan omanlaisensa elämyksen, vaikka jäätä saattaakin joutua kairaamaan jopa metrin verran.
Lapin vesistöistä löytyvät Suomen parhaat harjuksen ja lohen kalastuspaikat. Tenojoki on Euroopan paras lohijoki, josta saadaan vuosittain suurimmat lohisaaliit. Tenojoella voi kalastaa myös harjusta ja meritaimenta. Tornionjoki puolestaan on Euroopan suurin vapaasti virtaava lohijoki, joka sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla. Se on erittäin suosittu kalastusmatkailukohde, ja luvat myydään usein nopeasti loppuun. Tornionjoen kosket ovat valtavia, ja koko virta on mittasuhteiltaan suuri. Kolarista ylöspäin joki jatkuu Muonionjokena, jonka latvat ulottuvat käsivarren erämaahan asti, jossa sijaitsee maailmanluokan suurharjusalueet.
Simojoki on ainoa kokonaan Suomen rajojen sisällä virtaava jokivesistö, jossa on oma, luontaisesti lisääntyvä lohikanta. Noin 170 kilometrin mittaisesta jokivarresta löytyy niin helposti saavutettavia kuin erämaan syvyyksissä lymyileviä kalastuskohteita. Joessa viihtyvät myös ahven, hauki ja harjus, joita voi kalastaa heitto- tai perhokalastaen tai soutu-uistellen.
Inarijärvi, Suomen kolmanneksi suurin järvi, on tunnettu erityisesti taimenista ja harjuksista. Järvestä voi saada myös siikaa ja nieriää. Kilpisjärvi käsivarren Lapissa on puolestaan erinomainen kohde nieriän eli raudun kalastukseen. Porttipahta ja Kemijärvi ovat tunnettuja haukikohteita, joissa on mahdollista saada kookkaita haukia.
Kuusamon alueella on lukuisia järviä ja jokia, jotka tarjoavat monipuolisia kalastusmahdollisuuksia. Kitka-, Oulanka- ja Kuusinkijoista voi saada hauen lisäksi myös siikaa ja taimenta. Kuusamon järvet ovat myös erinomaisia haukikohteita.
Perheen kanssa matkustaville hyviä kalapaikkoja ovat kaupungin aktiviteettien läheisyydessä sijaitsevat Oulujoki- ja Kemijokisuut. Saaliiksi siellä tulee istutettua taimenta tai lohta, palvelut ovat lähellä ja vuokraveneitä on saatavilla. Kemin korkeudella Ranuan lähellä oleva Peurajärven virkistysalue sopii myös hyvin lapsiperheille. Alueella kalastajaa odottavat sekä istutetut että luonnon kalaisat saaliit.
Itä-Suomen kalaparatiisit
Itä-Suomessa on runsaasti koskia ja järviä, jotka tarjoavat erinomaisia kalastusmahdollisuuksia. Alueen kalapaikat on tehty helposti lähestyttäviksi myös lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille.
Äyskoski sijaitsee Tervossa noin 45 minuutin ajomatkan päässä Kuopiosta. Se on erikoiskohde, jossa on mahdollista kalastaa lohikaloja, minkä vuoksi sitä kutsutaankin Lohimaaksi. Koski on noin kilometrin mittainen, loivahkosti laskeva ja helposti kahlattava virta. Alueella on pyydä ja päästä -periaate, joten kosken alaosista on mahdollista saada suuriakin taimenia ja harjuksia. Koskessa on sallittu kalastaa vain väkäsettömillä koukuilla, ja sen keskiosa on varattu perhokalastukselle. Äyskoskella on käytössä perheen pienimmillekin sopiva pitkäheittolaituri, josta on helppo kalastaa.
Neitikoski Lieksan lähellä on kaunis kalastuskohde, jossa pääsee kalastamaan myös pyörätuolilla liikkuvat kalastajat. Virtavesikalastuksesta kiinnostuneille sopivia kohteita ovat Heinävedellä sijaitsevat Kermankoski ja Karvionkoski. Vihovuonne on hyvien kulkuyhteyksien päässä oleva kalastuskohde.
Puruvesi on kuuluisa pilkkijärvi, jossa on vahvat ahven- ja muikkukannat. Järven selkävesiltä voi saada loppukesästä ajoahventa, ja Puruvedeltä voi saada jopa kahden kilon painoisia ahvenia. Järvessä on myös komeita haukia, joista suurimmat ovat olleet 18-20 kiloisia. Puruvesi on erittäin kirkas järvi, ja näkösyvyys voi olla jopa yli 10 metriä, mikä tekee kalastuksesta ajoittain haasteellista, sillä kala väistää venettä kaukaakin.
Muita suosittuja järvikalastuspaikkoja Itä-Suomessa ovat Joensuun pohjoispuolella sijaitsevat Pielinen ja Höytiäinen sekä lähellä Venäjän rajaa Ilomantsissa oleva Koitere. Puhtaan veden Puulavesi on erittäin suosittu kohde niin kalastaville kuin ulkoilevillekin perheille. Myös Kermajärvi ja Kyyvesi ovat suosittuja kalastuskohteita Etelä-Savossa.
Kevättijärvi sijaitsee Kainuussa Suomussalmella ja kuuluu Metsähallituksen Yli-Vuokin alueeseen. Järven kalakantaa on vahvistettu taimenen ja järvilohen istutuksilla, ja järvestä on löydetty poikkeuksellisen komeita ahvenia. Pohjois-Savossa sijaitseva Suvasvesi sopii erityisesti uisteluun.
Kalastaville perheillekin sopivia lomakohteita Suomen itäisellä puolella ovat mm. Imatran Vuoksi, Ruunaan alue sekä jo mainittu Neitikoski. Helposti lähestyttävä kalapaikka Tuomiojärvi löytyy Mikkelin ja Imatran puolivälistä.
Keski-Suomen kalastuskohteet
Keski-Suomessa sijaitsee kalapaikkoja, joiden läheltä löytyy myös majoitusta ja muita palveluita. Kuortaneenjärvi sijaitsee Pohjanmaalla Seinäjoen korkeudella. Järvessä viihtyy kuha sekä isot ahvenet, lahnat ja hauet. Kuortaneella on hyvät palvelut, ja majoittua voi mm. Kuortaneen urheiluopistolla, josta voi myös lainata veneen.
Keskisenkoski tarjoaa järvitaimenta, harjusta, siikaa, haukea ja ahventa. Alueella on myös hyvät palvelut ja majoitusmahdollisuudet. Jyväskylän liepeillä on hyviä kalapaikkoja paljon, kuten Hankasalmella sekä suositulla Niemisjärvellä, ja majoitus- ym. palveluitakin löytyy runsaasti.
Etelä-Suomen kalavedet
Etelä-Suomi on tunnettu hauki- ja kuhakannoistaan. Pääkaupunkiseudullakin kalastetaan, ja Espoonlahdelta nousee haukea. Jos haluaa rauhaisampaan kalapaikkaan, on hyvä suunnata idässä Porvooseen ja lännessä Inkooseen. Etelä-Suomessa on paljon pieniä järviä, joista voi kalastaa hauen lisäksi kuhaa ja ahventa samalla nauttien upeista maisemista. Nyrkkisääntönä kuha syö paremmin kesällä ja hauki keväällä ja syksyllä.
Säkylän Pyhäjärvi on joidenkin näkemysten mukaan yksi Euroopan kalarikkaimmista järvistä. Se sijaitsee Lounais-Suomessa Säkylän ja Euran välissä. Järvessä on vahvat hauki- ja ahvenkannat, ja kalastajalla on lisäksi mahdollisuus saada mm. madetta, taimenta ja siikaa. Järvessä on myös runsas täplärapukanta, ja rapua pyydetäänkin vuosittain jopa miljoona kappaletta. Kuhaa järvessä pääsääntöisesti ei ole.
Säkylän Pyhäjärvi on varsin matala. Järven suurin syvyys on 26 metriä ja keskisyvyys 5,5 metriä. Järvenselän pisin selkä on Suomen järvien toiseksi pisin, 25 km. Kalastajille järven mataluus ja aava ulappa aiheuttaa sen, että järvellä on sääennusteet katsottava tuulen osalta varsin tarkkaan. Jo 5 m/s tuuli aiheuttaa merkittävän aallokon, ja 10 m/s on vaarallinen lähes veneelle kuin veneelle.
Järvellä vetouistellaan ja pilkitään paljon, myös moni jigaaja on löytänyt ahvenpaikat Pyhäjärveltä. Madepilkintää voi tehdä tammikuusta helmikuun lopulle, ja jäiden lähdettyä saattaa onkeen tarttua hiekkarantojen läheisyydestä siikaa.
Kaakkois-Suomen parhaita ja helposti saavutettavia kalakohteita ovat Kymijoen sekä Jyrängönvirran kalastuspaikat.
Merikalastus Suomessa
Suomella on paljon merenrantaa sekä etelässä, lännessä että pohjoisessa. Jos kalastelee rannasta, on saaliina ahventa ja haukea, mutta veneellä merelle lähtevälle kalansaalis monipuolistuu.
Merialueilla ja länsirannikolla kokonaisuudessaan on paljon hyvää kalastusvettä. Rannasta kalastaen saa lähinnä haukea ja ahventa, mutta omalla tai vuokraveneellä liikkuvalle myös saalis monipuolistuu. Merikalastuksesta pitävälle sopii mm. lounaassa Turun seudun saaristo sekä Salon lähistöllä sijaitseva Vuosnaisten merialue, josta löytyy monipuolisesti majoitusvaihtoehtoja sekä hyvät palvelut.
Raippaluodon saaristo Merenkurkussa on ehdottomasti upea koko perheen kalapaikka. Se on Suomen ainoa luontokohde Unescon maailmanperintöluettelossa. Raippaluoto sijaitsee Vaasan lähellä Pohjanlahden kapeimmassa kohdassa ja on kuuluisa silakan litkauksesta sekä ahvenen pilkinnästä. Raippaluoto muodostuu kahdesta saaresta (Raippaluoto ja Björkö) ja useasta pienemmästä saaresta.
Aluetta ympäröi laaja karikko, joten näillä vesillä omalla veneellä kalastavan on syytä olla tarkkana. Koska Raippaluoto on Pohjanlahden kapeimmassa kohdassa, on alueella tyypillisesti myös paljon virtauksia ja veden korkeuden vaihtelua. Ne tuovat hapekasta vettä ja ravinteita, joten kalalle paikka on ihanteellinen. Alueella on paljon hyviä kutupaikkoja eri kalalajeille, joten sen takia Raippaluodossa on runsaasti kalaa.
Alueelta löytää laajalti runsaasti eri kokoista ahventa, ja karikot antavat hyvän suojan hauelle saalistukseen. Raippaluodosta saadaan myös säynettä, siikaa, taimenta ja silakkaa. Silakan litkausta pystyy tekemään helposti Raippaluodon sillalta. Taimenta voi saada heittokalastamalla, vetouistelemalla, jopa perholla. Taimenet ovat pääsääntöisesti istutettuja.
Rannikon läheinen Merikarvianjoki on myös oivallinen kalastuspaikka. Se on yksi Etelä-Suomen suosituimpia kalastuskohteita, ja Merikarvianjoen kosket tarjoavat upeat puitteet perhokalastukselle.
Pohjoisimmassa Suomessa kalastavan on helppo käydä testaamassa kalaonneaan vaikka Jäämeren rannoilla saakka. Jäämeren rannoilla pääsee narraamaan taimenta, ja sinne on esimerkiksi Kilpisjärveltä enää lyhyt matka.
Ahvenanmaan kalavedet
Ahvenanmaa on suosittu kalastusmatkojen kohde, joka houkuttelee myös ulkomaalaisia kalastajia. Ahvenanmaalla kalastetaan merilohta ja kampelaa, kuhaa, lahnaa sekä siikaa ja silakkaa. Kalastustapoina ovat vetouistelu, heittokalastus, pilkintä sekä onginta.
Maakunnalla on oma kalastuslaki, jonka mukaan kalastusoikeus kuuluu aina vesialueen omistajalle. Kaikkeen kalastukseen tarvitaan iästä riippumatta aina lupa. Lupien myyjistä saa lisätietoa kuntien omilta verkkosivustoilta.
Erämaajärvet – seikkailijan kalastusparatiisi
Pohjoisessa ja Itä-Suomessa on satoja, ehkäpä tuhansia pieniä järviä ja lampia, joilla kukaan ei ole kalastanut vuosiin, jopa vuosikymmeniin. Nämä vesistöt ovat seikkailevan kalastajan aareaitta. Erämaiden kalapaikoilla on mahdollista kokeilla hauen- ja ahvenen kalastusta eksoottisissa ja jopa haasteellisissa olosuhteissa.
Suurimmat haasteet näissä vesistöissä on veneen laskeminen, joten joillekin kannattaa harkita pienemmällä aluksella kalastamista. Kelluntarengas, kajakki tai pieni kevyt jonboat on tärkeä työkalu näillä vesistöillä. Toisten maille mentäessä on kuitenkin muistettava jokamiehen oikeudet ja velvoitteet sekä kohteliaisuus ja käytöstavat. Ennakkotyö on kriittistä hyödyntäen mm. erilaisia karttoja ja verkosta löytyvää tietoa.
Kalastuskaudet ja -ajat
Kalastus Suomessa vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kesällä voi kalastaa lähes kaikkia kalalajeja, ja Lapissa yöttömän yön ansiosta kalastus onnistuu mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Syksyllä ruskan aikaan voi nauttia luonnon kauneudesta kalastuksen ohella.
Talvella pilkkiminen on suosittua, erityisesti Puruvedellä, joka on kuuluisa pilkkijärvi. Lapissa talvella pilkkiminen vaatii usein metrinkin jään kairaamista, mutta vaivan palkitsevat pilkkiin tarttuvat harjus ja taimen.
Nyrkkisääntönä kuha syö paremmin kesällä ja hauki keväällä ja syksyllä. Madepilkintää voi tehdä tammikuusta helmikuun lopulle, ja jäiden lähdettyä saattaa onkeen tarttua hiekkarantojen läheisyydestä siikaa.
Kalastusluvat ja -säännöt
Kalastus Suomessa edellyttää asianmukaisia lupia. Kalastusluvat on hoidettava kuntoon ennen kalareissua. Ahvenanmaalla on oma kalastuslaki, jonka mukaan kalastusoikeus kuuluu aina vesialueen omistajalle. Kaikkeen kalastukseen tarvitaan iästä riippumatta aina lupa.
Joillakin alueilla, kuten Äyskoskella, on käytössä pyydä ja päästä -periaate, joten kosken alaosista on mahdollista saada suuriakin taimenia ja harjuksia, mutta ne on vapautettava takaisin veteen. Koskessa on sallittu kalastaa vain väkäsettömillä koukuilla, ja sen keskiosa on varattu perhokalastukselle.
Puruvedellä rasvaevättömän järvilohen kalastus on sallittu läpi vuoden, mutta rajoituksena on yhden kalan saaliskiintiö per päivä. Rasvaevällinen eli luonnon järvilohi ja taimen on rauhoitettu ympärivuotisesti. Harjuksella on Puruvedellä muutamia lisääntymisalueita, joiden ympäristö on läpi vuoden rauhoitettu kaikelta kalastukselta.
Viime vuosina Puruvedellä on ollut myös saimaannorpasta johtuvia verkkorajoituksia, joten 15.4.-30.6. välisenä aikana kannattaa tarkistaa, millä alueilla ei saa kalastaa verkoilla.
Lue lisää kalastusluvista Eräluvat.fi -palvelusta.
Yhteenveto
Suomi on kalastajan paratiisi, jossa riittää vaihtoehtoja niin kokeneelle kalastajalle kuin aloittelijallekin. Maan puhtaat vesistöt tarjoavat monipuolisia kalastusmahdollisuuksia eri puolilla maata. Lappi ja Pohjois-Suomi ovat tunnettuja lohikalastuksesta, Itä-Suomi tarjoaa runsaasti koskia ja järviä, Keski-Suomessa on hyviä palveluita kalastuksen ohessa, Etelä-Suomi on hauki- ja kuhakalastajen suosiossa, ja merialueilla kalastus on monipuolista.
Kalastus on myös kokonaisvaltainen kokemus, johon ympäristö vaikuttaa suuresti. Mitä syvempi rauha luonnossa, sen rennompi kalastaja, ja sitä paremmin nappaa myös kala. Kalastusreissu voi olla vuoden kohokohta, jota suunnitellaan ja odotetaan. Suomesta eivät vesistöt lopu kesken, ja kalaa riittää pyytäjälle niin järvissä, joissa kuin merissäkin.
Muista aina tarkistaa kalastusluvat ja -säännöt ennen kalastusreissua, sillä ne vaihtelevat alueittain. Nauti Suomen upeista kalavesistä ja luonnosta vastuullisesti kalastaen! Muista lukea myös toinen artikkeli kalastuksesta ja metsästyksestä.
