Kalastus ja metsästys ovat olleet osa ihmiskunnan historiaa tuhansia vuosia. Alun perin ne olivat välttämättömyys ravinnon hankkimiseksi, mutta nykyään monet pitävät niitä harrastuksina ja jopa elämäntapana. Nämä aktiviteetit tarjoavat paitsi mahdollisuuden päästä luontoon, myös syvemmän yhteyden ympäröivään maailmaan ja perinteisiin.
Kalastus on monelle rauhoittava tapa viettää aikaa luonnossa. Se voi olla yksinkertaista onkintaa lähijärvellä tai vaativaa merikalastusta avomerellä. Kalastuksessa on kyse paitsi saaliin saamisesta, myös kärsivällisyydestä ja luonnon rytmin ymmärtämisestä.
- Rentoutuminen: Kalastus on erinomainen tapa vähentää stressiä ja nauttia hiljaisuudesta.
- Kestävyys: Monet kalastajat keskittyvät kestävään kalastukseen, jotta kalakannat säilyisivät tuleville sukupolville.
- Perheaktiviteetti: Kalastus on loistava tapa viettää aikaa perheen tai ystävien kanssa.
Kalastustekniikat ja -välineet
Kalastus tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia eri tekniikoiden ja välineiden käyttöön. Suomessa yleisimpiä kalastustapoja ovat onginta, heittokalastus, perhokalastus, vetouistelu, pilkkiminen, silakanlitkaus, lippoaminen ja tuulastus. Jokainen tekniikka vaatii omat välineensä ja taitonsa, mikä tekee kalastuksesta monipuolisen harrastuksen.
Heittokalastus
Heittokalastus on yksi suosituimmista kalastustavoista Suomessa. Se on helppo tapa päästä painimaan isojen petokalojen kanssa. Ison kalan väsyttäminen on jännittävämpää kuin perussärkien onkiminen, ja kunnon kokoisten ruokakalojen saaminen on vieheellä todennäköisempää.
Heittokalastukseen tarvitaan perusvälineistö, johon kuuluu vapa, kela ja siima. Keskinkertaisen aloitussetin saa noin 50-60 eurolla, mutta hyvään settiin kannattaa sijoittaa 80-110 euroa. Nykyaikaiset kevyet avokela- eli haspelisetit ovat näppäriä ja sopivat sekä kalastusta aloittavalle aikuiselle että lapselle.
Siimaksi suositellaan venymätöntä kuitusiimaa, joka on turvallisempi kuin monofiilisiima. Siiman ja vieheen väliin kannattaa lisätä peruke eli noin 30-50 cm pitkä vahvempaa materiaalia oleva ”siiman pätkä”, joka estää siiman katkeamisen petokalan hampaissa.
Viehevalikoimasta löytyy lukuisia vaihtoehtoja: lusikoita, lippoja, vaappuja, jigejä ja spinnerbaiteja. Aloittelijan kannattaa valita vieheitä, joissa on yksi tai korkeintaan kaksi koukkua, mikä helpottaa kalojen irrottamista ja vähentää vaaratilanteita.
Perhokalastus
Perhokalastus on monipuolinen kalastusmuoto, jota voi harrastaa niin joilla, järvillä kuin merelläkin. Perhokalastuksessa heitetään kevyttä perhoa, jonka heittämiseen tarvittava paino on heittosiimassa itsessään. Perhokalastusvälineissä käytetään AFTM-luokitusta kuvaamaan välineiden raskautta. Suomen vesillä käytettävissä välineissä luokat ovat yleensä 0#-12# välillä (0# kevein ja 12# raskain).
Perhokalastuksen aloittamiseen sopii hyvin 5-luokkainen ja 9-jalkainen (5# 9′) setti, jolla kattaa suurimman osan erilaisista tilanteista. Tärkeimmät heitot ovat yliolanheitto ja rullausheitto. Yliolanheitto tapahtuu olan yli, ja siiman on tarkoitus pysyä koko heiton ajan ilmassa. Rullausheitossa siima tuodaan kropan vierelle, josta se heitetään veden kitkaa apuna käyttäen.
Perhokalastuksessa käytetään erilaisia perhoja, kuten liitsejä, nymfejä, puppia ja striimereitä. Monet perhokalastajat sitovat perhonsa itse, mikä on iso osa harrastuksen viehätystä. Kalan saaminen tuntuu entistä paremmalta, jos kalan huulessa on itse sidottu perho.
Vetouistelu
Vetouistelu on tehokas kalastusmuoto, jossa vieheitä vedetään veneen perässä. Se on helpompi kalastusmuoto päästä painimaan isojen petokalojen kanssa kuin onginta tai pilkintä. Ison kalan väsyttäminen on jännittävää, ja ruokakalojen saaminen on todennäköisempää.
Vetouisteluun tarvitaan vene, vetovapa (15-25 euroa) ja vetokela (40-60 euroa). Kelaksi kannattaa valita mahdollisimman yksinkertainen hyrräkela, jossa on räikkä. Siimaksi sopii monofiilisiima. Lisäksi tarvitaan painoja ja vapatelineet veneeseen.
Vieheiksi sopivat perinteiset vaaput. Monissa vaappupaketeissa lukee, miten syvällä viehe ui, joten näitä tietoja kannattaa hyödyntää ja selvittää ennalta oman lähijärven syvyyksiä. Aluksi kannattaa valita kelluvat vaaput, jotta vieheet eivät ole pohjassa, jos joutuu pysähtymään tärpin takia kesken soutu-uistelun.
Pilkkiminen
Pilkkiminen on talvinen kalastusmuoto, joka vaatii ongintaa hieman enemmän varusteita. Jääkaira on välttämätön, jotta pilkin saa pyytämään. Pilkkimistä voi harrastaa myös kesällä, mutta se vaatii veneen tai sopivan laiturin.
Aloittelevan pilkkijän tarvikkeisiin kuuluvat:
- Kaira (4″ tai 6″)
- Sohjokauha
- Pilkkisetti siimalla
- Pilkkilukko
- Vaihtopilkki
- Pilkkipönttö
- Sopivat jalkineet
Pilkeiksi soveltuvat erilaiset morrit, pystypilkit tai tasapainopilkit. Aloitella kannattaa morrien ja pystypilkkien kera ja laittaa koukkuun syötiksi esimerkiksi surviaisentoukkia tai muita luonnollisia syöttejä. Moni käyttää tavallisten koukkujen tilalla värikoukkuja.
Suomen kalalajit ja niiden pyyntitavat
Suomen vesissä elää vakituisesti noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on melko helppo kalastaa. Jokaisella kalalajilla on omat erityispiirteensä ja niille sopivat pyyntitavat. Tässä esittelemme muutamia yleisimpiä kalalajeja ja vinkkejä niiden pyytämiseen.
Ahven
Ahven on Suomen kansalliskala ja yksi yleisimmistä saalislajeista. Ahvenen tunnistaa tummista pystyjuovista kyljillä sekä punertavista vatsaevästä, peräevästä ja pyrstöstä. Ahventa esiintyy lähes kaikissa Suomen vesistöissä.
Ahventa voi kalastaa monilla eri tekniikoilla:
- Onginta: Erityisesti kesäisin matalasta rantavedestä
- Pilkkiminen: Talvella jäältä, kesällä veneestä
- Heittokalastus: Pienillä jigi- ja lusikkaviehillä
- Vetouistelu: Pienillä vaapuilla ja lusikkaviehillä
Ahven on parhaimmillaan tuoreena paistettuna, mutta soveltuu hyvin myös savustukseen ja keittokaloiksi.
Hauki
Hauki on petokala, jota esiintyy lähes kaikissa Suomen vesistöissä. Se on suosittu saalis erityisesti heittokalastajien ja vetouistelijoiden keskuudessa. Hauki voi kasvaa jopa yli metrin mittaiseksi.
Hauen kalastukseen sopivia tekniikoita:
- Heittokalastus: Isoilla lusikka- ja vaappuviehillä
- Vetouistelu: Vaapuilla ja isoilla lusikkaviehillä
- Talvella pilkkiminen ja iskukoukut
Hauki on maukasta ruokakalaa, mutta vaatii huolellista perkaamista ja ruotojen poistamista.
Kuha
Kuha on arvostettu ruokakala, joka viihtyy erityisesti sameissa vesissä. Se on ahvenen sukulainen, mutta kasvaa huomattavasti suuremmaksi. Kuhalla on alamitta, joka vaihtelee alueittain.
Kuhan kalastukseen sopivia tekniikoita:
- Jigikalastus: Erityisesti syksyllä ja alkukesästä
- Vetouistelu: Vaapuilla ja täkyrakseilla
- Verkkopyynti
Kuha on erinomaista ruokakalaa, joka soveltuu monenlaiseen ruoanlaittoon.
Lohi ja taimen
Lohi ja taimen ovat arvostettuja lohikaloja, joiden kalastus on tarkoin säänneltyä. Niitä esiintyy erityisesti Pohjois-Suomen joissa, mutta myös istutettuina monissa järvissä.
Lohen ja taimenen kalastukseen sopivia tekniikoita:
- Perhokalastus: Erityisesti virtavesissä
- Heittokalastus: Lusikka- ja vaappuviehillä
- Vetouistelu: Järvillä ja merialueilla
Lohi ja taimen ovat herkullisia ruokakaloja, jotka soveltuvat erinomaisesti savustukseen, paistamiseen ja graavaukseen.
Kalastusluvat ja -säännökset
Suomen kalastuslupajärjestelmä on suhteellisen selkeä, mutta kalastajan on syytä tuntea tarvittavat luvat ja rajoitukset ennen vesille lähtöä.
Maksuttomat yleiskalastusoikeudet
Onkiminen, pilkkiminen ja silakanlitkaus yhdellä vavalla kuuluvat maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin iästä riippumatta. Oleellista on kalastustapa ja vain yhden vavan käyttäminen. Huomioitavaa on, että ilmainen silakanlitkaus koskee vain silakan kalastusta.
Kalastonhoitomaksu
Kalastonhoitomaksu on valtakunnallinen kalastuslupa, jonka maksaminen oikeuttaa monissa tapauksissa kalastukseen. Joissakin tapauksissa maksun lisäksi tarvitaan vielä erillinen kalastuslupa. Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen.
Jos kalastat vieheellä yhdellä vavalla ja olet iältäsi joko alle 18 vuotta tai yli 69 vuotta, kalastonhoitomaksua ei tarvitse suorittaa. Käytännössä 18–69-vuotias voi kalastonhoitomaksulla kalastaa yhdellä vieheellä ja vavalla lähes koko Suomessa (poislukien Ahvenanmaa).
Kalastonhoitomaksu maksaa 47 euroa vuodessa, 16 euroa viikossa tai 6 euroa vuorokaudessa.
Vesialueen omistajan lupa
Kun harrastetaan viehekalastusta useammalla vavalla, tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Esimerkiksi useammalla vavalla tapahtuvaa vetouistelua varten on hankittava vesialueen omistajan lupa. Sama pätee pyydyskalastukseen ja ravustukseen.
Myös erikoiskohteissa on oltava vesialueen omistajan lupa kalastonhoitomaksun lisäksi, ja tämä saattaa koskea jopa ongintaa ja pilkintää. Istuta ja ongi -tyyppiset kalastuskohteet (mm. kirjolohilammikot) vaativat tyypillisesti erillisen kalastusluvan kalastonhoitomaksun lisäksi.
Vastuullinen kalastus
Vastuullisen kalastuksen pelisäännöt on hyvä opetella jo harrastuksen alkumetreillä. Vastuullinen kalastus alkaa jo ennen kalan saamista, kun viehepaketit, siiman pätkät ja muut roskat otetaan mukaan ja viedään roskikseen eikä heitellä niitä pitkin rantoja.
Kalojen vapauttaminen
On hyvä päättää etukäteen, ottaako mahdollista saalista ruoaksi vai ei. Jos kalaa ei ole tarkoituskaan ottaa ruoaksi, pitää vielä miettiä, vapautetaanko kalat vai otetaanko esimerkiksi särjet hoitokalastusmielessä joka tapauksessa ylös.
Jos kala vapautetaan, vapauttamisen tulee tapahtua mahdollisimman nopeasti, kuitenkin niin, ettei koukkua revitä väkisin ulos kalasta. Mikäli kala vuotaa verta, joutuu olemaan pitkään kuivilla tai ei muuten vaikuta enää elinvoimaiselta, se otetaan ylös.
Alamitat ja rauhoitukset
Vastuullinen kalastaja tuntee myös alamitta- ja rauhoitussäännöt. Nämä koskevat Suomessa lähinnä kuhaa ja lohikaloja. Iso osa virtavesistä on syksyllä rauhoitettu kaikelta kalastukselta, joten riippumatta kohdelajista niihin ei pidä mennä kalaan rauhoitusaikana.
Kohtuullinen saalis
Vastuullinen kalastaja ottaa saalista sen verran kuin voi järkevästi hyödyntää. Hyvältä kalapaikalta voi päivän aikana saada kymmeniä kuhia tai ahvenia. Kun jo 20 ahvenen perkaaminen on suhteellisen työlästä, sadan ahvenen perkaaminen vie tuntitolkulla aikaa. Ota siis vain sen verran kalaa kuin jaksat kerralla perata.
Saaliin käsittely ja ruoanlaitto
Kalan käsittely alkaa jo vesillä. Kun kala on irrotettu koukusta, on aika päättää, mitä sille tehdään. Jos kalan aikoo pitää, tulee kala lain mukaan tainnuttaa heti, tätä varten kannattaa mukana olla kalapappi. Sen lisäksi ruoaksi käytettävä kala kannattaa verestää eli pistää puukolla kiduksiin.
Kalan säilytys
Kalat tulee säilyttää viileässä. Lämpimänä kesäpäivänä on hyvä olla matkassa kylmälaukku ja muutama kylmäkalle, jotta kala säilyy syömäkelpoisena. Pakkasella voi kalat kuljettaa sellaisenaan kotiin, kunhan ne eivät pääse sulamaan kesken kaiken ja ne laitetaan ruuaksi samantein.
Kalan valmistus
Kaikki Suomesta saatavat kalalajit ovat syötäviä, paitsi rauhoitetut ja alamittaiset. Kalan valmistustapoja on lukuisia:
- Paistaminen: Perinteinen ja nopea tapa valmistaa kalaa. Sopii erityisesti ahvenelle, kuhalle ja hauelle.
- Savustaminen: Antaa kalalle herkullisen maun ja säilyttää sen mehukkuuden. Sopii lähes kaikille kalalajeille.
- Keittäminen: Kalakeit on terveellinen ja maukas tapa hyödyntää kalaa. Sopii erityisesti lohikaloille.
- Graavaaminen: Perinteinen suolaustapa, joka sopii erityisesti lohikaloille.
- Uunissa paistaminen: Helppo tapa valmistaa isompia kaloja tai kalafileitä.
Metsästys harrastuksena ja elämäntapana
Metsästys on monimutkaisempi harrastus, joka vaatii laajaa tietoa luonnosta, eläimistä ja aseenkäsittelystä. Se ei ole pelkästään saaliin metsästämistä, vaan myös eläinten käyttäytymisen seuraamista ja ekosysteemin ymmärtämistä.
- Eettisyys: Kestävällä metsästyksellä pyritään säilyttämään lajien tasapaino ja välttämään liikasaalis.
- Perinteet: Metsästys on usein sukupolvelta toiselle siirtyvä perinne, jossa jaetaan taitoja ja tarinoita.
- Omavaraisuus: Monet metsästäjät arvostavat mahdollisuutta hankkia omat lihansa luonnollisesti ja eettisesti.
Ruokavalion merkitys kalastajille ja metsästäjille
Kalastus ja metsästys tarjoavat mahdollisuuden laadukkaaseen ja luonnolliseen ravintoon. Monet harrastajat suosivat itse pyydettyä kalaa ja riistaa, sillä ne ovat usein terveellisempiä ja vähemmän käsiteltyjä kuin kaupasta ostetut tuotteet.
- Ravintoarvo: Villikala ja riista ovat erinomainen proteiinin, rasvojen ja vitamiinien lähde.
- Maun laatu: Luonnonvaraiset eläimet tarjoavat monipuolisemman ja voimakkaamman maun kuin tehotuotettu liha.
- Ympäristöystävällisyys: Omavaraisuus vähentää ruokajalanjälkeä ja pakkausjätettä.
Vinkkejä aloittelijoille
Jos olet kiinnostunut kalastuksesta tai metsästyksestä, kannattaa aloittaa pienin askelin:
- Ota yhteyttä paikallisiin harrastajiin ja liity kerhoon.
- Hanki tarvittavat luvat ja tutustu alueen säännöksiin.
- Käytä kestävää kalustoa ja noudata eettisiä käytäntöjä.
- Kunnioita luontoa ja nauti matkasta, ei vain saaliista.
Kalastus ja metsästys eivät ole pelkästään harrastuksia, vaan monelle elämäntapa, joka yhdistää luontoon, perinteisiin ja terveelliseen ruokavalioon. Niissä on kyse paitsi taidoista, myös kunnioituksesta ympäristöä ja sen antimia kohtaan.
