Muinaisen pedon perintö
Hirviösusi (Canis dirus), yksi historian pelätyimmistä petoeläimistä, hallitsi Pohjois- ja Etelä-Amerikan ekosysteemejä yli 10 000 vuotta sitten. Tämä jättiläismäinen susilaji erosi nykyisistä susista koonsa, voimansa ja hurjalla ulkonäöllään. Aikuinen hirviösusi saattoi kasvaa jopa 180 cm pitkäksi ja painaa yli 70 kg – lähes kaksi kertaa nykyisen harmaasuden kokoisena. Sen valkoinen turkki, massiiviset leuat ja lihaksikkaat raajat tekivät siitä tehokkaan saalistajan, joka metsästi laumoissa suuria nisäkkäitä kuten biisoneita ja hevosia.
Sukupuutto ja tieteen uusi mahdollisuus
Hirviösuden sukupuutto liittyi jääkauden päättymiseen ja saaliseläinten vähenemiseen. Nyt Colossal Biosciences -yritys on käyttänyt fossiilisesta DNA:sta löytynyttä geneettistä materiaalia tuodakseen lajin takaisin. Yrityksen tiedemiehet ovat muokanneet harmaasuden geenejä vastaamaan hirviösuden perimää ja käyttäneet kotikoiria sijaisemoina. Tämän seurauksena syntyneet pennut – Romulus, Remus ja Khaleesi – ovat ensimmäiset hirviösudet tuhansiin vuosiin.
Miksi hirviösusi?
Colossal Biosciencesin tavoitteena ei ole pelkästään hirviösuden palauttaminen, vaan myös sukupuuttoon kuolleiden lajien geenitekniikan kehittäminen. Samoja menetelmiä voidaan käyttää uhanalaisten lajien, kuten punasuden, pelastamiseen. Yritys suunnittelee myös:
- Villamammutin palauttamista arktisille alueille
- Dodon herättämistä henkiin
- Tasmanianpussihukan paluuta
Eettiset haasteet ja kritiikki
Projekti herättää myös eettisiä kysymyksiä:
- Kloonausten terveysriskit: Eläimillä voi esiintyä synnynnäisiä virheitä.
- Ekologiset vaikutukset: Palautetut lajit voivat häiritä nykyisiä ekosysteemejä.
- Eläinten hyvinvointi: Surrogaattiemot ja geenimuokatut yksilöt altistuvat kärsimykselle.
Colossal vakuuttaa, että hirviösudet elävät tiukassa tarkkailussa suojellulla alueella eivätkä päädy luontoon. ”Ne ovat ennen kaikkea tieteellinen läpimurto, ei villieläimiä”, toteaa yrityksen tiedepäällikkö Beth Shapiro.
Mitä muita lajeja voidaan tuoda takaisin?
Seuraavaksi Colossal aikoo kohdistaa geenitekniikkansa mammutteihin. Aasialaisen norsun geenejä muokataan vastaamaan jääkauden mammuttia, ja ensimmäisen vasikan odotaan syntyvän vuoteen 2028 mennessä. Tämä vaatii kuitenkin yli 80 geenimuutosta, mukaan lukien kylmänkestävyyteen liittyvät ominaisuudet.
Tulevaisuuden mahdollisuudet
Hirviösuden paluu on merkittävä tieteellinen saavutus, mutta se tuo esiin syvällisiä kysymyksiä:
- Kuinka pitkälle ihmisen tulisi mennä luontoa muokatessaan?
- Voimmeko todella korjata luomamme vahingot?
Vaikka teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia, sen käyttöön tarvitaan tarkkoja eettisiä rajoja. Hirviösusi on nyt takaisin – mutta mitä seuraavaksi?
Lähteet: